Lappeenranta (Villmanstrand) on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Perustamisvuosi on 1649.

Yritystoimipaikat: 2 771

Suurimmat työnantajat:

Lappeenrannan kaupunki
UPM-Kymmene Oyj
Etelä-Karjalan keskussairaala
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Etelä-Karjalan Osuuskauppa
Paroc Oy Ab
Itella Oyj
Cloetta Fazer Makeiset Oy
Puolustusvoimat, maasotakoulu

Verotettavat tulot: 12 197 €/asukas

Lappeenranta sijaitsee Salpausselän harjualueella, Saimaan järvialueen etelärannalla.

Liikennesijainti:

Helsinkiin 221 km

Pinta-ala: 848,62 km2 (maata 761,33 km2, makeaa vettä 87,29 km2)

Rantaviivaa: 500 km

Kuntaliitokset:

Lappee ja Lauritsala (1967) Nuijamaa (1989)

Väestö:

Väkiluku: 59 118
Väestön kokonaismuutos:0,1 %
Ruotsinkielisten osuus väestöstä: 0,2 %
Ulkomaalaisten osuus väestöstä: 2,9 %
0-14 vuotiaiden osuus väestöstä: 15,3 %
15-64-vuotiaiden osuus väestöstä: 67,4 %
Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä: 17,3 %

Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä: 64,3 %

Työttömyysaste: 12,2 %

Kesämökkien lukumäärä: 1 517

Taajamat: Lappeenrannan keskustaajama, Nuijamaa, Raippo-Simola, Vainikkala

Kaupunginosia:

Alakylä, Hakali, Harapainen, Hartikkala, Hiessilta, Hyrymäki, Ihalainen, Kanavansuu, Karhuvuori, Kariniemi, Kaukas, Keskus, Kesämäki, Kimpinen, Kivisalmi, Kourula, Kuusela, Kuusimäki, Kylpylä, Laihia, Lapvesi, Lauritsala, Lavola, Leiri, Lentokenttä, Lepola, Linnoitus, Mattila, Mustola, Myllymäki, Mälkiä, Mäntylä, Nuijamaa, Pallo-Tyysterniemi, Pajarila, Parkkarila, Peltola, Reijola, Ruoholampi, Rutola, Sammonlahti, Selkäharju, Skinnarila, Suolahti, Taikinamäki, Tirilä, Tykki-Kiviharju, Uus-Lavola, Voisalmi

Kyliä:

Annikkala, Anola, Antamoinen, Armila, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Hietala, Hiivaniemi, Hirvisaari, Hurtanmaa, Hyttilä, Hyypiälä, Ihalainen, litiä, llottula, Juvakkala, Kahila, Kanalampi, Kansola, Karhula, Karhusjärvi, Karkkola, Kasukkala, Kat¬telus, Kauskila, Kemppilä, Kiiala, Kokkila, Kontu, Korkia-Aho, Kotola, Kourula, Kouru la n mäki, Kouvola, Kähärilä, Kälvelä, Kärki, Laakkola, Laapio, Laihala, Laihia, Lapvesi, Lasola, Lauritsala, Lavola, Lempiälä, Lensula, Liikka, Lipiälä, Loukola, Luukkala, Lyytikkälä, Maajärvi, Marttila, Melkkola, Mentula, Metsäkansola, Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Myllylä, Myrä, Mäkelä, Nuijamaa, Nyrhilä, Oikkola, Ojala, Pahloinen, Pajarila, Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä, Piutula, Pohjola, Rantala, Rapattila, Rapattilajärvenpää, Rasola, Rikkilä, Ruohiala, Ruokola, Rutola, Ryösölä, Saarniala, Saikko-la, Seppälä, Sinkkola, Sirkjärvi, Skinnarila, Suikinsilta, Sunila, Suomalainen, Suurkorva, Taalikkala, Tapavainola, Temola, Tirilä, Toikkala, Toivarila, Tujula, Tukiala, Turkkila, Törölä, Vainikkala, Vihtola, Vilkjärvi, Yllikkälä

Oppilaitoksia:

28 peruskoulua, 3 lukiota, Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Maasotakoulu, Etelä-Karjalan ammattiopisto, Taidekoulu Estradi, Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA, Lappeenrannan musiikkiopisto, Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Etelä-Karjalan kesäyliopisto

Matkailukohteita:

Museoita ja historiallisia kohteita: Lappeenrannan Linnoitus. Nykyinen historiallinen val¬lien ympäröimä kaupunginosa on Ruotsin vallan aikana 1649 perustettu kaupunki, joka linnoitettiin 1720-luvulla ensin Ruotsin vallan aikana ja sittemmin 1740-luvulta lähtien venäläiseksi linnoitukseksi. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat Venäjän vallan ajalta. Linnoituksessa on museoita, työpajoja ja ravintolatoimintaa sekä taidekouluja.

Etelä-Karjalan museo. Kulttuurihistoriallinen museo sijaitsee kahdessa entisessä venäläisen armeijan kivisessä tykkimakasiinissa, jotka on rakennettu aivan 1800-luvun alussa. Museon perusnäyttelyssä esitellään Lappeenrannan, Käkisalmen ja Viipurin historiaa, myös pienoismallein, joista näyttävin on Viipuria 1939 esittävä. Esillä on myös nykyisen Etelä-Karjalan maakunnan arkeologiaa ja paikallishistoriaa sekä vaihtuvia näyttelyitä.

Etelä-Karjalan taidemuseo. Museo sijaitsee kahdessa Linnoitukseen 1700-luvun lopussa rakennetussa miehistökasarmissa.Taidemuseon kokoelmat sisältävät suomalaista taidetta 1800-luvulta nykypäivään, eniten kokoelmissa on nykytaidetta. Vaihtuvat näyttelyt esittelevät nykytaiteen ilmiöitä ja taiteilijoita, välillä myös vanhempaa taidetta.

Kaukaan tehdasmuseo. Museo on perustettu Kaukaan tehdasalueen vanhaan rullatehtaaseen. Perusnäyttelyssä voi tutustua Ab Kaukas Oy:n tehtaiden historiaan ja samalla suomalaisen puunjalostusteollisuuden kehitykseen. Tehdasmuseon ulkopuolella avautuu nykyaikainen tehdasalue.

Lotta-museo. Esillä on kokoelma Lotta Svärd -järjestön toimintaan liittyvää aineistoa, kuten univormuja, muistoesineitä, valokuvia ja kirjallisuutta. Ratsuväkimuseo. Museo sijaitsee Lappeenrannan Linnoituksen vartiotuvaksi 1775 valmistuneessa rakennuksessa, joka on samalla myös kaupungin vanhin säilynyt rakennus. Museo esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa Hakkapeliitoista Lappeenrannassa toimineeseen Suomen Rakuunarykmenttiin ja sen jälkeiseen Ratsuväkiprikaatiin ja Uudenmaan Rakuunapataljoonaan saakka. Esillä on mm. univormuja, aseita ja hevosiin liittyviä tarvikkeita. Kanavamuseo. Museo sijaitsee Saimaan kanavan entisessä kasöörin virkatalossa, joka on Mälkiän sulun lähellä. Näyttely kertoo kanavan rakentamisesta ja toiminnasta. Esillä on myös pienoismalleja Mustolan ja Juustilan kanavamiljöistä ja laivoista. Wolkoffin talomuseo. Wolkoffin kauppiastalo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu 1826-1905. Wolkoffin perheen aikaisessa kodissa voi kuulla paitsi venäläisen ortodoksiperheen tarinan myös tutustua entisajan asumiseen. Museon yhteydessä on myös museokauppa.

Rakennuksia ja taidetta:

Galleria Pihatto. Lappeen Pappilan kivinavetta on kun¬nostettu 1996 nykyiseen käyttöön. Tilassa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyltä.

Kirkkoja:

Lappeenrannan kirkko. Venäläisen akateemikon Georg Kosekoffin suunnitteleman bysanttilaisen kirkon piti valmistua alun perin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Sen peruskivi muurattiin 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Rakennus muutettiin luterilaiseksi Lappeenrannan seurakunnan kirkoksi, arkkitehti Ilmari Launiksen ehdotuksen mukaan 1924. Lappeenrannan ortodoksinen kirkko. Pokrovan eli Jumalansynnyttäjän Suojeluksen kirkko on valmistunutjo vuonna 1785 Linnoitukseen 1740-luvulla rakennetun kirkon tilalle. Se on Suomen vanhin ortodoksinen kirkko ja toiseksi vanhin Lappeenrannassa säilynyt rakennus. Lappeen kirkko. Puisen, vuonna 1794 valmistuneen kaksoisristikirkon eli kahtamoisen pystytti tunnettu kirkonrakentaja Juhana Salonen. Kirkon ulkoasu lanterniineineen palautettiin 1920-luvulla lähes alkuperäiseen tyyliinsä, kun se 1890-luvulla oli muutettu muodinmukaisesti goottilaistyyliseksi ruusuikkunoin. Lauritsalan kirkko. Moderni kirkko valmistui vuonna 1969. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Toivo Korhonen ja Jaakko Laapotti. Sammonlahden kirkko. Kirkon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala. Monitoimikirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1992. Nuijamaan kirkko. Nuijamaan ensimmäinen - sodassa vuonna 1941 palanut - kirkko oli valmistunut vuonna 1887. Uuden, vuonna 1948 valmistuneen kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Tarja ja Esko Toiviainen.

Luonnonnähtävyyksiä:

Luontopolkuja ja lintutorneja: Haapajärven lintutorni, Hämmäauteensuon pitkospuut, Kanavansuun luon¬topolku, Kaislasen näköalapaikka, Linnoituksen luontopolku, Mikonsaaren luontopolku, Pappilanniemen luontopolku, Parkinmäki. Luontokohteissa voi tutustua mm. suoluontoon, Saimaan rantamaisemiin, Salpausselän reunamuodostumaan tai tarkkailla lintuja.

Muita kohteita:

Satamaton, kaupunginlahti ja Myllysaari. Lehmusten reunustama kaupunginlahden ranta-alue, tori ja uimaranta Myllysaaressa ovat kaupunkilaisten ja matkailijoiden kesäinen olohuone. Satamasta lähtevät risteilyalukset Saimaalle ja kanavalle. Hiekkalinna. Linnoitusniemen kärkeen rakennetaan kesäisin suuri hiekkaveistos - Hiekkalinna. Lasten leikkimökkikylä.

Kesäisin Hiekkalinnan kupeessa on perheen pienimmille aito leikkimökkikylä viheralueineen.

Lappeenrannan Kylpylä. Perinteikäs kylpylä on toiminut jo vuodesta 1824. Kylpylärakennus on kunnostettu perinteitä vaalien vuosina 2003-2004. Kylpylässä annetaan erilaisia terveyshoitoja; hotelli kylpylän yhteydessä.

Saimaan kanava. Lappeenrannasta alkaa 43 km pitkä kanava, joka yhdistää Saimaan järvialueen ja Suomenlahden. Vesistöjen korkeusero, 76 metriä, on kanavassa porrastettu kahdeksalla sululla. Kanavasta noin puolet on Venäjän puolella. Liikkuminen Suomen puoleisella osalla kanavaa on vapaata. Kesäisin kanavaan voi tutustua mm. risteilyillä.

Toistuvia tapahtumia: Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut, Hiekkalinna-hiekkaveistos, Lasten leikkimökkikylä, Lappeenranta Festivals-musiikkitapahtuma, Karelia Games -yleisurheilukilpailut, Linnoituksen Yö -kulttuuritapahtuma, Pietarilaiset markkinat, Sataman Valot -kulttuuritapahtuma, Muikku ja Pottu -kalamarkkinat, Kauppatorin ja Linnoituksen joulumarkkinat

Tunnettuja Lappeenrannassa syntyneitä ja/tai vaikuttaneita:

Arto Bryggare (juoksija, kansanedustaja), Heikki Hietamies (kirjailija, toimittaja), Laila Hirvisaari (ent. Hietamies, kirjailija), Kotiteollisuus (heavy metal -yhtye), Arvi Lind (uutisankkuri), Pave Maijanen (laulaja), Mokoma (thrash metal -yhtye), Hanna Pakarinen (rock-laulaja), Juha Tiainen (moukarinheittäjä), Vesa Vierikko (näyttelijä)

Muuta:

Nykyinen Lappeenranta on kasvanut kuntaliitosten myötä 848 neliökilometrin laajuiseksi rajakaupungiksi Suomen ja Venäjän rajalla. Kaupunki rajoittuu valtakunnan rajaan 37 kilometrin matkalla.

Maantie-, rautatie- ja vesiliikenteen runkoreitit leikkaavat Lappeenrannassa. Suomen ja Venäjän välinen maantieliikenne kulkee Nuijamaan raja-aseman, rautatieliikenne Vainikkalan raja-aseman ja vesiliikenne Saimaan kanavan kautta. Lisäksi Lappeenrannassa on kansainväliset mitat täyttävä lentokenttä.